Taisimme monikkoperheenä kuitenkin hieman poiketa joukosta, pojat nimittäin veivät shown tilaisuudessa ihan mukavasti. Jokunen yhden lapsen vanhempi jäikin taatusti miettimään, että onneksi omalle kohdalle vauvoja on kerralla siunaantunut vain yksi. Tätä kommenttia on kuulunut lähipiiristä muutenkin, kun suurinpiirtein samanikäiset prinssit ja prinsessat ovat lähteneet liikkumaan. Osa on myöntänyt ajatelleensa minua, että miten oikein selviän kun minulla on pikkutuholaisia kohta kaksi. Niinpä. Se jää nähtäväksi syksyn mittaan! Nyt kumpikaan ei vielä liiku. Molemmat tosin jo kääntyvät ja Onni yrittää hanakasti päästä eteenpäin vatsallaan ollessaan.
Niin, siitä showsta. Onni on ihastunut tällä hetkellä omasta (kovasta) äänestään ja Elmeri tykkää säestää älämölöä omilla kiljahduksillaan. Ryhmäneuvolassa jouduimme turvautumaan välillä tutteihin, jotta me aikuiset kuulimme jotain. Tällä hetkellä kotonamme ei siis ole enää kovin hiljaista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti