sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Miltä äiti näyttää?

Juuri ja juuri kehtaan näin julkisesti myöntää, että olen joskus vuosien saatossa SAATTANUT pikkuriikkisen kummastella joidenkin äitien lookkia kodin ulkopuolella liikkuessa. Että mihin ovat jääneet korkokengät, meikit, uudet vaatteet, tukan laittaminen ja sen sellaiset. No en ihmettele enää. Olen syksyn aikana tullut siihen tulokseen, että on ylipäätään saavutus, jos useamman lapsen äiti ylipäätään pääsee ulos kotiovesta JOTKUT vaatteet päällään. Ja vielä isompi saavutus on, jos kiireen keskellä vaatteet sopivat hyvin toisiinsa. Kun lapset kirkuvat väsymystään ei tee kovasti mieli valita itselleen trendivaatteita vaatehuoneesta (jos niitä siellä sattuu olemaan). Varsinkaan kun edessä on syksyinen vesisade, tuuli ja parin tunnin vaunulenkki, ilman pysähdyksiä. Onnellisia ovat ne äidit joiden lapset nukkuvat heräämättä pysähdyksissä olevissa vaunuissa. Eräs monikkotuttuni kertoi katsoneensa kellosta aikaa kauanko vauvat nukkuvat vaunuissa kotipihaan saapumisen jälkeen. Kolme minuuttia! Tuossa ajassa ei paljon keskustan kahviloissa lattea siemailtaisi. Onneksi kaikkien äitien pelastus,  take away -kahvi on keksitty!

Suurin osa tuntemmistani äitiyslomalaisista (minä mukaan lukien) kulkee suurimman osan päivästä tuulipuvussa, tai muissa urheilullisissa vetimissä. Se yksinkertaisesti johtuu siitä, että ne ovat vaunujen kanssa liikkuessa käytännöllisimmät. Vaatteet saa kiskaistua nopeasti päällensä ja ne ovat aina eteisessä lähtövalmiina. Ja jos on sattunut satsaamaan hieman laadukkaampaan ulkoiluasuun, se on kaikenlisäksi vielä tyylikästä katseltavaa! Ainakin minun mielestäni, koska ylipäätään tykkään urheilullisesta pukeutumisesta. Ja koska päähän on näillä keleillä kumminkin laitettava pipo, ei sen tukankaan aina joka päivä ole niin väliä. Kunhan hiukset on hyvin leikattu niin malli säilyy ihan kohtuullisesti vaikka myssyn vetääkin tiukasti päähänsä. 

Näin isänpäivän kunniaksi olikin kiva sitten oikein laittautua vähän parempiin kuteisiin ja lähteä perheen kesken syömään. Mukana kekkereissä olivat myös mieheni koko lapsuudenperhe puolisoineen ja oli tosi kiva kokoontua yhdessä hetkeksi turisemaan kuulumisia. Meidän poitsutkin saivat juhlapäivän kunniaksi jalkaansa tuliterät farkut! Nautimme miehen kanssa kotiin tultaessa vielä lasilliset viiniä juhlapäivän kunniaksi, olihan tämä meidän perheessä laatuaan ensimmäinen. 

Sain kimmokkeen tästä aiheesta kirjoittamiseen eilen, kun eräs kaverini oli saanut kuulla näyttävänsä "niin äidiltä!" Jäin sitten miettimään, että miltä se äiti oikein näyttää? Väsyneeltä ja tavalliselta vai hehkuvalta ja laittautuneelta? Ja miltä äidin sitten kuuluisi oikein näyttää? Oma mieheni tokaisi muutama viikko sitten kaupungilla "oho, olipa äiti laittautunut", kun vastaamme käveli nuori äitit (lapsen ja miehen kera) silmämeikein, korkokengin ja irtoripsin varustettuna. Kun tiedustelin kommentin taustoja sain vastaukseksi, että äiti oli laittautunut LIIKAA. Jaaha. Ota tästä nyt sitten selvää. Itselleni se on kuitenkin aivan sama, minä olen minä vaikka voissa paistaisi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti