Olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä nukutaan. Pojat syövät kiitettävästi 3-4 tunnin välein, välillä jo jopa viiden tunnin. Ja syömisen päälle nukahdetaan pääsääntöisesti hyvin. Päivisin tosin hereilläolo alkaa pikkuhiljaa lisääntyä, joka on aivan ihanaa. Kohta voidaan katsella kuvakirjoja yhdessä!
Vaikka meidän perheessä ei siis ainakaan toistaiseksi kärsitä vatsavaivoja itkevistä vauvoista, se ei tarkoita sitä että työtä ei olisi. Syöttöihin, pesuihin, pukemiseen, nukuttamiseen ja vaunulenkkeihin menee aimo annos aikaa. Samalla pitää jaksaa kuitenkin huolehtia itsestään ja kodistaan eli siivota, käydä kaupassa, valmistaa ruokaa, syödä, tiskata ja keittää tuttipulloja, pestä pyykkiä, peseytyä itse ja mitä kaikkea vielä. Lisäksi tehtävälistalla ovat ristiäisten järjestelyt ja keittiön sähkötöiden ja muiden yksityiskohtien viimeistely. Niin, ja yöllä kuitenkin herätään kaksi kertaa syöttämään kaksi vauvaa eli vaikka meillä nukutaan, jää uni kuitenkin katkonaiseksi ja vähän vajaaksi. En ymmärrä miten niissä perheissä jaksetaan missä vauvat valvottavat paljon öisin. Kaikki sympatia niille perheille!
Jotta oma jaksaminen pysyy yllä, on minunkin tarvinnut miettiä toimiva arjen ABC, johon kuuluvat ainakin seuraavat asiat:
- Järkeistä kotityöt. Pyykkiä ei esimerkiksi tarvi pestä joka päivä vaan pari kertaa viikossa urakalla. Näin ei tarvi joka jatkuvasti ripustaa ja viikata. Sama pätee ruoanlaittoon. Tee iso satsi aina kerralla, niin ei tarvi jatkuvasti seistä keittiössä.
- Pyydä isovanhempia auttamaan pienissä askareissa kun käyvät. Se, että joku ripustaa pyykit tai vie roskat mennessään on oikeasti iso apu! Saati että joku muu vaihtaa silloin tällöin vaipan :-)
- Poistu ulos ovesta vaunulenkille, kauppaan, asioille tms joka päivä. Maailma avartuu, pieni väsymys kaikkoaa ja syöttörumba tuntuu taas aivan ihanalta kun tulee takaisin.
- Huolehdi itsestäsi. Käy kampaajalla ja muissa tarvittavissa jutuissa säännöllisesti. Tsekkaa myös, että kaapista löytyvät aina valmiit, takuuvarmat
vaatteet ulkoiluun ja kaupungille. Näin vaatepariin voi vain nopeasti hypätä ja marssia ulos. Jos joka päivä joutuu pähkäilemään mallista ulos kasvanutta tukkaa tai "mulla ei ole mitään päällepantavaa" juttuja, aikakatastrofi on valmis.
Ei mulla muuta, enempää en ehdi pohtia tätäkään asiaa:) Ai niin, virallinen laskettu aikani oli maanantaina. Kävimme neuvolassa sen kunniaksi. Pojat painoivat viisiviikkoisina 3150g ja 3130g. Pituutta 47 ja 48 cm. Olisi tuossa ollut vatsassa kantamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti