Loppusuoralla

Lääkäri antoi eilisessä tarkastuksessa loistavan "tuomion". Loppuviikko lepoa, maanantaina ylös sohvalta ja lääkkeiden popsiminen seis. Vauvat saavat kuulemma SYNTYÄ! Jaiks:) Nyt alkoi jännittää jo vähän enemmän. Maanantaina siis vihdoin täynnä 34 raskausviikkoa!

On tätä odotettu! Olo on kuin maalitynnyriin pudonneella oravalla. Tahmea, sumuinen ja väsynyt. Näenkö enää edes mitään eteeni? Näytän myös virtahevolta. Maha ja ylävarustus ovat kasvaneet kuin pullataikina, jalat taasen kutistuneet olemattomiin. Turhaan menivät nekin kaikki kyykkyharjoitukset, takapuoli on kadonnut näiden viikkojen aikana taivaantuuliin.

Nyt onkin sitten ollut jo hyvää aikaa miettiä, mitä meinaan oikein tehdä kun saan vihdoin jotain tehdä. Tässä TOP 10-lista:

1) Mennä kampaajalle! Mies antoi ensiapua omin pikku kätösin sairaalasta päästyäni, mutta ammattilaisen saksille on vielä käyttöä. Aika saksittavaksi on jo varattu.

2) Mennä salaattilounaalle eli poistua tästä remonttisotkuisesta ja pölyisestä kämpästä.

3-6) Pestä pyykkiä, siivota (kevyitä) tavaroita oikeille paikoille, purkaa pari pahvilaatikkoa ja siivota (kevyitä) roskia. Mies ei vain ole ehtinyt remontin tiimellyksessä hoitaa kaikkia arki-asioita.

7) Siivota ja somistaa kylppäriä, joka on nyt remontin aikana toiminut myös "keittiön" vesipisteenä ja kissojen ravintolana.

8) Mennä seisomaan ja käpyttelemään talo-yhtiön pihaan aurinkoon (ei kai se nyt heti lakkaa paistamasta kun voin poistua pihalle??)

9) Valmistaa itse itselleni ruokaa. Uuteen keittiöön on jo kodinkoneiden tarvitsema sähkö kytketty ja putkimies tulee laittamaan vedet kuntoon tänään.

10) Lähteä synnyttämään. Nythän on täysin mahdotonta arvioida kuinka kauan kroppani kestää kahta kahden kilon vauvaa. Vatsani on nimittäin pinkeä kuin ylitäyteen pumpattu koripallo. Lääkäri kysyi taas eilen pituuttani (156cm) ja puristeli päätään...

Ja vielä bonuksena: Meinaan olla taas iloisempi ja ystävällisempi kumppani miehelleni. Pitäisikö ostaa myös joku lahja, kun on kiltisti jaksanut kuunnella kaikki marinani ja itkuni? Ai niin, lahjahan on jo järkätty:)